Tanskassa pääsiäistä vieteään ‘Påskefrokosteja’ eli pääsiäislounaita nauttien. Käytetään hyväksi mahdollisuus olla yhdessä perheen ja ystävien kanssa kun monilla on pyhinä vapaata.
Me olemme yleensä vaan kotona, nautimme pitkistä pyhistä tehden ei mitään, laitetaan pikkaisen pihaa kuntoon jos kelit sallivat ja käymme sukulaisissa. Tänä pääsiäisenä sai etukäteen valmiiksi tilatut kukkapenkin reunuskiviainekset odottaa parempaa muurauskeliä, täällä vaan satoi ja oli kylmää eikä ulkona juurikaan huvittanut ahertaa. Sunnuntaina oli vihdoin kaunista vaikka kylmää, mutta silloin oli sovittu meno anopin mökille ‘påskefrokostille’ ja kukkapenkin muuraus sai odottaa. Mieheni on suurperheestä ja kun kokoonnumme, meitä on aina monta isoa ihmistä paikalla ja sitten pikkuinen minä.
Pienenä meillä kävi kotona pääsiäiskukko suklaamunia munimassa, äiti kasvatti rairuohoa ja keltaisia tipuja oli siellä täällä. Ihmettelin kuitenkin aina, eihän kukko voi munia… Suklaisia pääsiäismunia oli kuitenkin sängyn alle kätketty. Täällä piilotamme suklaamunia puutarhaan ja lapset ovat saaneet niitä sieltä etsiä.
Miehelläni on yksi hauska tanskalainen pääsiäistraditio, hän kirjoittaa/leikkaa lasten kanssa gækkebrev kirjeitä. Vanhin tunnettu gækkebrev kirje lähetettiin vuonna 1770 ja alkujaan kirjeen mukaan liitettiin ‘vintergæk’ kukka eli lumikello. Verbi ‘at gække’ tarkoittaa huijata ja se onkin kirjeen hauska tarkoitus, vastaanottaja joutuu arvaamaan keneltä kirjeen on saanut.
Tänä päivänä gækkebrev kirjeitä tekevät pääasiassa lapset, tyypillisesti ne leikataan paperista, vähän niin kuin jouluna taitellaan ja leikataan paperista lumihiutaleita. Kirjeitä käytettiin myös ennen vanhaan flirttailu välineenä ja paperista leikattiin sydämen muotoisia kuvioita ilmaisemaan tunteita vastaanottajalle.
Kirjeen loppuun liitetään usein pääsiäisruno ja allekirjoituksen sijasta lähettäjän nimen jokaista kirjainta vastaava piste ‘Mit navn det står med prikker’, nimeni on kirjoitettu pisteillä. Vastaanottajan täytyy arvata keneltä kirjeen on saanut.
Vastaanottajalla on kolme mahdollisuutta arvata keneltä kirjeen on saanut. Jos hän ei arvaa, on hän pääsiäismunan velkaa gækkebrev kirjeen lähettäjälle. Olen ihmetellyt, mitä jos vastaanottaja ei keksi keneltä kirjeen on saanut? Miten hän voi toimittaa suklaamunan hänelle? Mieheni kertoi, jos vastaanottajasta ei ala kuulua niin lähettäjä voi kysellä pääsiäsimunan perään.
Poikani 5 vee teki gækkebrev kirjeen tyttöystävälleen Marielle ja parille kaverille isänsä avustuksella.
Sitten niitä lähdettiin viemään postilaatikkoon ja odottamaan viestiä. Keksiiköhän Marie ja kaverit keneltä kirje on saatu?
Leave A Reply