Tanskan aavikot ja majakan siirto

Jotain ei ihan täsmää, aavikot ja Tanska….? Pohjois Jyllannin reissulla viime kesänä nähtävyys numero yksi oli Skagen ja päästä kastamaan vasemmat varpaat Skagerakkiin ja oikeat Kattegattiin. Check. Nähtävyys 2 ja 3 oli pari aavikkoa Tanskassa. Näistä en ollut ennen kuullutkaan. Paluu reissulla nokasta pysähdyimme ihmettelemään aika uniikkia luonnonihmettä. Noin 16 km Skagenista löytyy tosi iso kasa hiekkaa, Råbjerg Mile niminen ‘Vandreklit’ eli Euroopan suurin vaeltava dyyni. Hiekkaläjä on noin 2 neliökilometriä iso ja se siis liikkuu noin 15 metriä vuodessa. Olimme iltapäivästä liikkeellä, ja parkkipaikalla oli reilusti tilaa. Ei muuta kuin valloittamaan huippuja ja hyppimään kasoilta alas.

Villiä hommaa, en olisi uskonut pystyväni tähän Tanskassa. Kävelemään aavikolla..

Seuraavana päivänä pakkasimme teltan frendini pihalta ja jatkoimme matkaa rannikkoa pitkin länteenpäin. Seuraava pysähdys kohde oli Rubjerg Knude niminen majakka, joka sijaitsi Lønstrup nimisen kylän vieressä. Majakka ei itsessään ole kovin ihmeellinen, pikemminkin sen sijainti. Se on rakennettu aavikolle, korkealle ja dyynien reunalle.

Vuosien aikana hurjat sääolosuhteet ovat syöneet dyynejä noin 2 metriä vuodessa ja majakkaa on uhannut sortuminen mereen. Syksyllä 2019 toteutettiin hieman päätön projekti ja majakkaa siirrettiin 70 metriä sisämaahan päin. Mikä tekee majakansiirtoprojektista vielä ainutlaatuisemman on, että projektin suunnitteli ja toteutti paikallinen muurari, yhdenmiehen firma Kjeld Petersen eikä mikään suuri insinöörifirma.

Videolta näkee nopeutettuna miten uskomaton homma hoitui. https://youtu.be/AQsvtGDJqAU

Me kiivettiin aamupäivä dyyneillä. Tuuli puhalsi hiekkaa niin, että sitä löytyi ihan joka paikasta hiuspohjasta, varpaan väleistä ja huulilta. Olin lähtiessä laittanut huulirasvaa ja ne saivat sitten ihanan karkean pinnan. Tämmöisessä paikassa vieraillessa saa oikein omalla iholla tuntea mitkä voimat luonnolla on.

Hyvä syy mennä uudestaan katsomaan majakkaa uudella paikalla.