Lomat on lusittu ja koulut ovat alkaneet täällä Tanskassa. Jännittäviä aikoja perheessämme. Nuorimmainen aloitti esikoulun eli 0. luokan ja 16 vuotiasta tytärpuoleni aloitti efterskolen eli tavallaan 10. luokan mutta ei kuitenkaan ihan sitä perinteistä.
Tanskassa peruskoulun jälkeen voi mennä suoraan gymnasiumiin eli lukioon, korottamaan arvosanojaan 10. luokalle, lähteä ulkomaille vaihtoon, toiset menevät ammattikouluun ja sitten on tämä efterskole. Vaihtoehtoja siis riittää.
Efterskole on ainutlaatuinen tanskalainen juttu. Se on sisäoppilaitos, jossa oppilaat opiskelevat ja asuvat koululla mutta opiskelu ei ole pelkästään perinteistä puurtamista ja opiskelua. Efterskolessa suoritettaan useinmiten joko 9. tai 10. Luokka ja linjoja on vaikka kuinka monta riippuen kiinnostuksesta.
Hieman historiaa…
Ensimmäinen efterskole perustettiin vuonna 1851 ja ne ovat olleet tärkeä osa Tanskan koulujärjestelmää siitä lähtien. Efterskolen tarkoitus on valmistaa nuoria oppimaan ja valitsemaan se heille oikean ura-/opiskelupolun loppuelämää varten. Koulussa asutaan todella tiiviisti ja opitaan antamaan arvoa erilailla ajatteleville ihmiselle, haastamaan toisten mielipiteitä, tuomaan esille omia mielipiteitä sekä kunnioittamaan erilailla ajattelevia ihmisiä.
Kun kysyin omilta kavereiltani, ovatko he käyneet efterskolea ja mitä mieltä he ovat instituutiosta sain monia eri mielipiteitä. Moni vastasi, että kun he olivat nuoria efterskoleen lähetettiin ne, jotka eivät peruskoulussa pärjänneet tai viihtyneet. Nykyisin se on aivan muuta. Toisten mielestä vuosi hurvittelua on ajan haaskausta, toiset pitävät sitä kullanarvoisena sijoituksena tulevaan ja meidän tuleviin veronmaksajiin.
Tanskassa on yhteensä noin 250 efterskolea. Ne on jaettu eri intressien mukaan, on eri arvoihin perustuvia paikkoja, urheilupainotteisia ja sitten eri aineisiin kuten taiteeseen, luonnontieteisiin tai mediaan painottuvia kouluja. Tytärpuoleni on valinnut koulun, jossa hän voi opiskelun ohella keskittyä pelaamaan Tanskan kansallislajia, käsipalloa. Koulu sijaitsee Etelä Fynillä keskellä ei mitään ja kylässä on ruokakaupan lisäksi vain pieni Punaisen Ristin kierrätysmyymälä, eli ei turhan montaa ulkoista virikettä. Hän on erittäin fiksu tyttö, joka tykkää käydä koulua, jolla ei vielä hakusessa mikä hänestä tulee isona ja mitä hän haluaisi opiskella. Minusta tämän on upea mahdollisuus hänelle saada hieman muunlaista inspiraatiota, kuin mitä perinteinen koulu putki tarjoaa, saada haastetta haaveille ja auttaa häntä valitsemaan mitä hän haluaa tehdä isona.
Voikun minulla olisi aikanani ollut tämä mahdollisuus olisin viivana hypännyt taide painoitteiseen efterskolen.Tämä ois niin ollut mun juttuni, vuosi taitelijana ja tänä päivänä ehkä olisin jokin muu kuin tämmöinen koordinaattori.
Ensi kuulemalta ajattelin minäkin pelkkää huvia ja hurvittelua, vuoden leirikoulu. Ensi visiitillä minulle tuli mieleen Pajulahden tyyppinen urheilukeskus. Ja sellainen se tavallaan onkin. Voiko olla totta, että koulunkäynti voi olla vain hauskanpitoa ja jotain aivan muuta perinteisen koulunpenkin ja oppikirjojen puurtamisen lisäksi? Kyllä voi, täällä Tanskassa voi. Koulussa viihtyvyyteen ja opiskelusta pitämiseen panostetaan hurjan paljon. Uskotaan, jos ihmiset ovat kiinnostuneita ja onnellisia, niin oppi menee paremmin perille kuin väkisin pänttäämällä ja pakottamalla.
Liikunta on myös kiinteä osa efterskoleja vaikka ei olisi liikuntapainotteisella linjalla. Aamu voi tyypillisesti alkaa joko lenkillä tai voimistelutunnilla. Ruokaa laitetaan yhdessä, ja jokaisella on keittiö nakki riippuen koulun tavasta järjestää. Kuulostaa niin reseptiltä tanskalaiseen hyggeen, tehdään kivaa ja yhdessä.
Tanskan koulusysteemi ei perustu Pisa testeissä menestymiseen, todistuksia ja numeroita jaetaan vasta peruskoulun lopulla 9. luokalla. (Näin on siis perinteisessä folkeskolessa, yksityiskouluissa numeroita jaetaan niinkuin muualla maailmassa). Eli matkan varrella ei saa lappuja kotiin, joka kertoo lapsen menestyksestä ja heitä ei laiteta paremmuus järjestykseen.
Lomailun ja relaamisen sijasta koulussa vallitsee pikemmin armejaan verrattava kuri, jossa oppilaat haastetaan ottamaan vastuuta ja kyseenalaistamaan mitä opettaja sanoo. Aluksi ajattelin, että nämä kaksi asiaa ovat niin ristiriidassa toistensa kanssa kuin olla ja voi. Eikö armeijassa olla totuttu pitämään suu supussa ja tekemään mitä käsketään.. Mielenkiinnolla odotan raporttia. Oppilaat siis asuvat ja elävät koululla 24/7 ja täyden ylläpidon sijasta he vastaavat itse oman kolmen muun oppilaan kanssa jaetun huoneen siivoamisesta, vaatteiden pesusta sekä yleisten tilojen ylläpidosta, josta kotipuolella on ehkä turvallisesti vanhemmat pitäneet huolta. Täytyy olla myös yhteisymmärrys kämppisten kanssa miten ja milloin hommat hoidetaan. Mielenkiintoista ajattelin. Aamuisin ei myöskään nukuta puolille päiville asti vaan herätys on aikaisin. Kun tytärpuoleltani kysyin, tuleeko hän kotiin käymään niin vastaus oli, vain jos tarvitsee tienata vähän taskurahaa tai jos tarvitsee hieman nukkua.
Voiko siis kuka tahansa mennä efterskoleen? Kyllä, hakemus sisään, maksa ilmoittautumismaksu ja nimi jonoon. Paljonko tämä lysti sitten maksaa? No ilmaista tämä ei kuitenkaan ole vaikka Tanskassa ollaan. Riippuen koulusta ja valitusta linjasta, vuosimaksu on 35.000 – 100.000 DKK välillä eli noin 5.000 – 13.500 €. Ja jotta kaikilla tanskalaisilla lapsilla on tasavertainen mahdollisuus niin vanhemmat voivat saada tukea lukukausimaksuihin riippuen tuloista.
Jännää nähdä mitä vuosi tuo tullessaan.
Leave A Reply